Hoitovirheet aiheuttavat maailmanlaajuisesti arviolta 1,2 miljoonaa kuolemantapausta joka vuosi. Maailman terveysjärjestön raportin mukaan potilasvahingot lisäävät merkittävästi sairastuvuutta ja kuolleisuutta eri puolilla maailmaa.
kärsi potilasvahingon
potilasturvallisuustapahtumaa vuodessa
vuosikustannukset lääketieteellisten virheiden vuoksi
Yksi suurimmista haasteista potilasturvallisuuden parantamisessa on tarjota mahdollisuus harjoitteluun. Kliinisiä harjoittelumahdollisuuksia on entistä vähemmän erityisesti sairaanhoitajakoulutuksessa, mutta terveydenhuollon työntekijöiden tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä.
Harjoittelu on tärkeää, mutta se täytyy voida tehdä vaarantamatta potilasturvallisuutta. Simulaatiopohjaisen koulutuksen avulla opiskelijat, lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuoltopalvelujen tarjoajat voivat yhdistää kognitiivisen oppimisen ja käytännön harjoittelun vaarantamatta potilasturvallisuutta.
Hoitovirheiden vähentäminen ja potilasturvallisuuden parantaminen ovat ratkaisevia seikkoja potilashoidossa, mutta on myös muita tärkeitä tekijöitä. Mahdollisimman laadukkaan potilashoidon tarjoaminen edellyttää myös piilevien turvallisuusuhkien havaitsemista sekä tiimityöskentelyn ja viestinnän mahdollistamista. Lisäksi on varmistettava, että ammatillista osaamista ei ainoastaan ylläpidetä, vaan myös kehitetään.
Simulaatiopohjainen koulutusmenetelmä on saanut laajaa tunnustusta terveydenhuollon alalla tehokkaana työkaluna kliinisen tiedon vahvistamisessa, tiimiviestinnän parantamisessa ja päätöksentekotaitojen opettamisessa. Simulaatio on koulutusmenetelmä, ei teknologia. Simulaatiota voidaan käyttää kliinisten taitojen opettamisen lisäksi tiimityön ja viestinnän opettamiseen. Sitä voidaan myös käyttää koulutuksen standardointiin, näyttöön perustuvien ohjeistusten toteuttamiseen ja erityistavoitteiden täyttämiseen. Aiemmin ajateltiin, mitä simulaatiolla voidaan tehdä, mutta nyt painopiste on siirtymässä siihen, miten simulaatiota voidaan parhaiten hyödyntää potilashoidon kehittämisessä.
Terveydenhuollon koulutuksessa on perinteisesti käytetty tee perässä -opetusmenetelmää. Tällöin opetus keskittyy tiedon antamiseen. Simulaatiossa tietoa sovelletaan käytäntöön puitteissa, jotka jäljittelevät todellisia kliinisiä kohtaamisia ja aidon kaltaisia kokemuksia. Sen avulla kliinikot voivat hioa yksilö- ja tiimitaitojaan potilasturvallisuutta vaarantamatta.
